torstai 28. helmikuuta 2013

Paras juttu pitkään aikaan

Otsikko oli ehkä hiukan liian dramaattinen, mutta tämähän on minun blogi, joten sallin ehkä pienen liioittelun :) Olen (ehkä) vähän nörtti ja olen myös tosi paljon Ompputyttö. Niinpä eräs ihanaakin ihanampi lahja teki minut tosi iloiseksi.

Olen himoinnut IPhonea siitä asti kun ne Suomen markkinoille saapuivat. Mulla on kuitenkin ollu aina hyvä ja ehjä puhelin ja seuraavat puhelimet, kuten edellinen HTC:ni, ovat tipahdelleet syliini puolivahingossa, joten ompulle ei ole ollut tilaisuutta. En myöskään kiellä sitä, etteikö hinta (ja hajoamisen pelko) olisi hirvittänyt.
En ole nyt ihan yhteistyökykyinen bloggerin ja kuvien kokojen kanssa, koettakaa kestää ;D
Onhan se nyt tosi ihana :) Ja niin sopivan väriset suojakuoretkin :D
Ei minulla siitä sen kummempaa sanottavaa ole, toimii kuten pitääkin.
Kuvasin myös kuvausavustajani :D
Sain tämän lahjaksi ihanaakin ihanammalta veljeltäni, jolle tämä päätyi työjuttujen kautta.

Ai että noi kuvien koot ja niiden välit häiritsee, ehkä puutun niihin jatkossa enemmän :D

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Viikonloppuna

Viikonloppu oli kiireinen, mutta uskomattoman mukava. Vietin paljon aikaa ystäväni kanssa ja koin hienon elokuvaelämyksen.

Kuten jo mainitsin, sain ystävän kylään loppuviikoksi ja hänen kanssaan vietin tehokkaasti aikataulutettuja päiviä. Kävimme myös juhlistamassa hänen pian koittavaa valmistumistaan ja istuimme muun muassa uudehkossa di Trevissä, jossa kävin nyt ensimmäistä kertaa. Siellä emme (valitettavasti) syöneet, mutta luin listan tarkkaan läpi ja täytyy päästä sinnekin pian maistelemaan ruokia! :)
Kuvat puhelimella, pahoitteluni :D
Kävimme myös tutustumassa uuteen Upseerikehon brunssiin, joka oli oikein namia.


Tarjolla oli muutamia ihania salaatteja, tuoreita lämpimiä leipiä ja croissantteja (parasta ikinä), paljon lämmintä ruokaa ja muutamia ihania herkkuja. Tilat ja ruoka oli oikein jees, ei mikään maailman suurin ilotulitus, mutta enemmän kuin mahtava 9,50 euron hinta takaa sen, että menen uudelleen vielä monesti! Täällä ei myöskään tarvinut jonottaa. Kello 11 auennut brunssi oli vielä aika hiljainen, kun vähän ennen 12 saavuimme. Vasta yhden jälkeen alkoi paikka olla täynnä. Tykkäsin siis kovasti!


Kuvat nyt ei nyt kauheasti imartele, lounasravintolana fiilis oli toki hiukan kouluruokalamainen, mutta ruoka oli hyvää ja sitä oli runsaahko valikoima. En kauheasti kehdannut alkaa kuvata, seuran sekä muiden viihtyvyyden vuoksi.

Ja mitä turhaa huijaamaan, kyllä te tiedätte, että annokseni näyttivät pääpiirteittäin tältä:
:D
Kuten huomata saattaa, kuvan ottamista ennen lautaselta katosi herkku jos toinenkin ensihätään :D En ole mikään porkkanakakun ystävä, mutten tainnut eilen illalla muusta puhuakaan, kuin tuosta porkkanakakusta, se oli täydellistä.


Ihana viikonloppu kruunautui kauan odotettuun elämykseen. Les Miserables. Rakastan! Ja rakastin! Itkin puolet elokuvasta ja se on minulle harvinaista (mitä elokuviin ym. tulee). Mutta, ehkä Pohjantähti-avautumiseni antoi jo osviittaa siitä, että minussa elää varsin vahvasti oikeudenmukaisuuteen ja yhtälaisiin ihmisoikeuksiin uskova ihminen (tässä olisi hyvä paikka lähettää terveisiä Holmlundille, mutten taida jaksaa paasata näin kauniina sunnuntaina), joten Kurjatkin kolisee joka formaatissa ja lujaa.
Elokuva oli täydellisen ihana, onneksi soundtrack on vähintään yhtä hyvä, sillä uuteen viikkoon!

Mukavaa alkuviikkoa kaikille!

perjantai 22. helmikuuta 2013

YSL->SLP

Ottamatta nyt sen enempää kantaa nimimuutokseen tai muuhun, niin tulihan minullekin muutosten mainingeissa kiire saada omia ikonisia kappaleita YSL:ää. Aloitin, sattuneesta syystä, edullisimmasta niistä.

Tämä ei ole se himoitsemani väri, joskin sekin on edelleen hankintalistalla :D Tämä kappale päätyi luokseni uskomattoman 50% alennuksen vuoksi. Alen bongasin Mikon blogin kommenttiboksista, iso kiitos siitä vinkanneelle Pipsalle.

Siis mikä, 
no se himoitsemani Arty, minulle hyvin yllättävässä, mutta niin ihanassa värissä.

Mussu, onko meillä samaa sävyä? :)
Pakkausmateriaalin määrä huvitti minua suuresti :)
Tilasin sormuksen siis NAPin aleista 
Mukana tuli myös mitta somassa pussissa, hauskaa
Laatikonkin kuvasin :D 
Vihreä, siis kyllä vihreä :)

Onneksi minulla on yhdet Zaran vihreät kesähousut jossain kaapinperukoilla, ehkä vihreä on uusi pinkki ;P
On se niin kiva :)

torstai 21. helmikuuta 2013

Uusia kokemuksia

Miksi mun täytyy jumpassa selkäliikkeitä tehdessäni kuvitella, että mulla on selän päällä tarjotin, jossa on lasi täynnä samppanjaa, eikä se saa kaatua? Kai nyt ottaisin sen tarjottimen pois, jättäisin jumpan sikseen ja tyhjentäisin lasin?

Olen ehtinyt käydä viimeaikoina ahkerasti jumpissa ja tietyt maneerit ovet alkaneet ärsyttää :)
Instagram-seuraajani saattoivat huomata mun tehneen eilen jotain todella normaalista poikkeavaa.


Toimin nimittäin mallina ystäväni päätoimittamaan aikakauslehteen tarvittavaan kuvaan. Tilanne tuli niin yllättäen, etten ehtinyt valmistautua asiaan. Toivottavasti hän rajaa kuvan nilkoista alaspäin :D


Minusta oli vähintäänkin reilua, että kuvasin kuvaajaa hänen kuvatessa minua. Vaikkei kyse nyt isosta jutusta ollutkaan, niin kokemus oli hauska. Vähän kun malliohjelmissa konsanaan "Ota puoli askelta sivulle ja käännä päätä eteen..." :)


Tilat tähän huvitukseen tarjosi uusi turkulainen ravintola YOKI. Kävin ravintolassa nyt sisällä ensimmäistä kertaa ja aion todella pian mennä myös ruokailemaan sinne. Sisustus oli upean erilainen.


Sijaintikaan ei voisi olla parempi!

 Joko mennään?

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Terve kaverit!

Heippa, venähti blogitaukoilu yllättävän pitkäksi. Kuron vähän kuilua umpeen kertomalla juttuja, joita olen tässä katsellut/lukenut/miettinyt tai tehnyt ja kuvaillut.

Ihan tähän aikaan minun ei ollut tarkoituksena enää tänäänkään (eilenkään) postata, mutta saan ystävän kylään loppuviikoksi, joten pakko oli tulla, ettei viive kasva turhan isoksi :P
Real-riippuvuus :)
Ihan ensiksi muutama sana viimeviikon lauantain (16.2.) Ykkösaamusta, jossa oli vieraana työministeri Lauri Ihalainen. Jo alkupuolen päivittäistavarakauppojen monopolia koskeva keskustelu oli hyvin mielenkiintoista ja Ihalaisen miellyttävän pehmeää artikulaatiota kuuntelee mielellään, mutta pääasiallinen tarkoitukseni oli seurata työura-keskustelua läheyksen loppuosasta.
Paljon hienoja musiikkilöytöjä
Työministeri nosti esiin tärkeän seikan, jota itsekin olen kurkkusuorana huutanut. Työurien pidentäminen vaatii työpaikkoja! Tai itse lienen muotoillut asian jotenkin niin, että työurien pidennys ja huoli eläkkeen alarajan nostosta on ihan höpöhöpöä, jos valmistuneet (minäminäminä) eivät pääse töihin. Nuorisotakuu on myös sanana todella kaunis, mutta mitä sillä tekee, jos töitä ei ole antaa/haluta antaa; pakotetaan kaikki kymppiluokalle? Tämän Ykkösaamun voi katsoa, tai kuunnella, kuten itse tein muun toiminnan ohessa, Areenasta.
Pikaräpsy ennen syntymäpäiväjuhlille lähtöä

Yle uutisoi muutamia päiviä sitten asiasta, joka nosti ärsytyskynnystäni suunnattomasti. 
Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu aikoo vastedes tarjota maisteriopintoja vain englanniksi. Niin anteeksi mitä, oltaisiinko hetki ylpeitä suomen kielestä, kielestämme, joka on kuitenkin eräs olemisemme ja minuutemme perusta!
Ajellut paljon äidin kauppakassilla varsin lumisessa kelissä
Kuvannut kuitenkin auton ollessa paikoillaan :)
Savon Sanomissa oli hyvä kirjoitus siitä, miten Kuopiossa tapahtuneen kouluvälikohtauksen häiriötilanneviestintä hoidettiin ja ennenkaikkea merkittävä huomio siitä, että ollaan edelleen 9 vuoden takaisella tasolla. 
Vaikka postaukseni taipuikin aika kapea-alaiseksi, sitoo tämä artikkeli mielestäni hyvin yhteen koko postaukseni viestin. Olisiko aika palkata uutta verta?

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Tänään

En ole päässäni rallattavan sitsilaulun mukaan juonut tolkuttomasti viinaa, mutta olen käynyt ensimmäistä kertaa moneen päivään lenkillä, jee :) Vähän meinasi väsy tulla kesken, mutta sisulla painettiin.

Tänään olen lisäksi nautiskellut Kotikatsomossa tulleen Täällä Pohjantähden alla -sarjan viimeisestä osasta. Voisin pitää pienen (tai oikeastaan aika ison) monologin Väinö Linnan ihmeellisyydestä ja merkityksestä sekä suomalaiselle kirjallisuudelle, erityisesti sotakirjallisuudelle, tai pelkästään omasta arvostuksestani häntä ja hänen luomiaan henkilöhahmoja kohtaan. Yritän kuitenkin puhua lyhyesti :D Tiesittekö, että jos harrastaisin tatuointeja laajassa mittakaavassa, olisi minulla taatusti tatuoituna vähintään nimi Antero Rokka johonkin päin kehoani. Ah, nyt joku pyörittelee silmiä; so, white trash - tiedän, siksi minulla ei sitä väriä ole eikä tule ;P

Kovinkaan monet suomalaisesta kirjallisuudesta "mitään" tietävät eivät arvosta Linnan kirjallista antia kovinkaan korkealle. He näkevät hänen kykynsä olleen luotu tyylillisesti enemmänkin teatterikäsikirjoittamiseen, kuin romaaneihin, joka ilmeisesti kuultaa Linnan kyvyissä rakentaa henkilöhahmoja. Onneksi olen opiskellut niin paljon muutakin, että kirjallisuudenopintoni näyttelevät siinä saagassa niin pientä osaa, että voin hyvin sivuuttaa kyseisenkaltaiset "totuudet". Minua Linnan kirjoissa nimenomaan kiehtoo hänen kykynsä luoda vertaansa vailla olevia kohtaloita. Tässä Koivusalon versiossa (Okei Laineen tuntematonta unohtamatta) on myös roolitus osunut nappiin.

Jos olisin tutkija tutkisin todennäköisesti poliittista lähihistoriaa jo aiemmin sivuamaltani kantilta (edit: poistin linkin takaa erään opiskeluaikojen esseeni), mutta jos olisin kirjallisuudentutkija rakentaisin urani Linnan ympärille. Keksisin helposti 10 äärimmäisen mielenkiintoista tutkimusaihetta herrasta ja hänen elämäntyöstään.


www.artistafilmi.fi
Okei, eksyin vähän aiheesta. Mutta ylläoleva asiakin oli varsin tärkeää. 

Huomenna menen kosmetologille, onpa kiva, pitkästä aikaa. Olen tässä vapaa-aikanani kuronut umpeen opiskeluaikanani venähtämään päässyttä Näistä kohistaan nyt -romaanien pitkää riviä ja viimeksi vuorossa oli Emma Donoghuen Huone - suosittelen lämpimästi!

Lisäksi tänään olen ehtinyt miettiä, kuinka oikeassa HIMYMissä ollaankaan siitä, ettei tarvita kuin kemiaa ja ajoitus. Tästä voisinkin jaaritella joku päivä lisää.

Eilistä teemaa jatkaakseni; tänään minut on tehnyt uskomattoman onnelliseksi hyvien ystävieni kihlautuminen. Eikä vähiten siksi, että tämän vuoksi pääsen ensimmäistä kertaa osallistumaan ortodoksihäihin. Jännää :)

The one with

...turhaa höpönlöpöä. Flunssailun jäljiltä keräilen vielä voimia, tosin huomenna olisi pyrkimys päästä salille, alkaa olla kroppa niin jumissa makailusta.

Luin harmittavan uutisen, Nina'sin Turun liikkeen lopetuksesta. Harmin paikka. Missä käyn jatkossa kuolailemassa kenkiä? Ihan kun Finskan lopettaminen ei olisi ollut jo karvas isku.

Tätilän neuloma huivi, COSin neule ja Espritin toppi.
Jos te ette ole vielä lukeneet, niin suosittelen lämpimästi jokaiselle Katja Ketun ja Krista Petäjäjärven WSOY:lle toimittamaa antologiaa Pimppini on valloillaan naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta vallankäytöstä.

Kevyemmistä aiheista voisin tässä uutiskatsauksessa :D kertoa, että haluun:
Herra Mcqueen on taas tehnyt minuun vaikutuksen

Kuinka kivan lisän tuo sormus tekisi tylsemmän asun kanssa. Uusia arty-sormuskuvia tulossa joskus, kunhan jaksan pelleillä kameran kanssa :D

Tämä sairastelu ei ole todellakaan tehnyt hyvää mun haluamisille, on ollut liikaa aika roikkua kuolaamassa nettikauppoja.

Mun uus Ipuhelin on tosi kiva, toki kaikki mun Ilaitteet on rakkauksia. Iloiseksi (haha, huomaa sanaleikki ;P ) mut on tehnyt myös useampi vanha ystävä, joiden kanssa olen vaihtanut kuulumisia viimeaikoina.

Tänään (eilenmikäpäivätänäänon) minua liikutti erityisesti ilo siitä, että ystäväni pääsee toteuttamaan omia musiikillisia ja ammatillisia haaveitaan. On ihanaa, että ihmiset saavat tehdä sitä mistä nauttivat - Pyritäänkö kaikki omilla kohdillamme samaan? Itse ainakin liian usein syyllistyn etukäteiskriiseilemään omalla kyvyttömyydelläni.

maanantai 4. helmikuuta 2013

I said...

bang bang bangity bang. Olen ollut ja olen harmi kyllä yhä flunssassa. Saisi pikkuhiljaa helpottaa, kun on ihan toistaitoinen olo, eikä saa mitän järkevää tehdyksi.

Viitaten ylläolevaan, olen viihdyttänyt itseäni sillä. Tai no en sillä, ei tässä irstailemaan ole alettu. Olen siis viihdyttänyt itseäni katselemalla HIMYM-sarjaa. Se on kyllä hieno sarja! 

Olen myös tehnyt hienon musiikkilöydön. Kuunnellessani Spotifystä erästä suomalaista punkrock-bändiä havaitsin, ettei Spotify tunne erikoismerkkejä ja löysin käsittämättömän hienon unkarilaisen punkbändin ihan vahingossa, kun näillä kahdella bändillä ei nimi eroa kun kysymysmerkin verran. Olipa hyvä vahinkolöytö!  

- Jos joku nyt ymmärsi minun ylläolevasta jaarittelusta jotain ja mahdollisesti voi jopa nimetä ko. bändit, niin: Mee munkaa naimisiin! Yhteystiedot löytyy yläoikealta :D

Sain tänään kotiin yhden kauan odotetun aarteen, sitä voi vilkaista jo Instagramista. Postausta tulee kyllä tänne bloginkin puolelle.

Huomasiko muuten kukaan muu, että eilisessä Jussi gaalassa oli säästetty ainakin oikolukijan palkasta. Ihan kammottavia typoja!

Muuten: 
Onko kellään vinkkiä IPhone 5:en kuorista/suojuksesta tmv. kun en oikein osaa päättää olisiko kovamuovinen vai silikoninen vai ihan suojussuojus paras vaihtoehto. Haluaisin jotain nättiä nyt ainakin ja mahdollisimman toimivaa ja suojaavaa :D

perjantai 1. helmikuuta 2013

Kiitos, anteeks ja asiakaspalvelu

Asiakaspalvelu on asia jota arvostan todella paljon; kiitos, anteeksi ja ole hyvä ovat mielestäni sanoja, jotka jokaisella ihmisellä pitäisi olla sanavarastossaan. Olen siihen myös omalta osaltani aina pyrkinyt sekä asiakaspalvelijan että asiakkaan roolissa.

Tulin oikeastaan kirjoittamaan Hobby hallin some-katastrofista. Linkin takaa löytyy oiva esimerkki siitä, miten ei kannattaisi ikinä asioita hoitaa. Sosiaalisen median vaikutus yrityksen imagoon täytyy ottaa nykypäivänä huomioon. Sillä saa myös helposti oivan lisän asiakaspalveluun, jos sen osaa. 

Ylipäänsä hämmästyttää se, miten ihmiset ja yritykset eivät ymmärrä sosiaalisen median olevan oikeasti, nimensäkin mukaisesti, media. Ei se ole mikään kavereiden pikkuinen salakerho, jonka jutut eivät leviäisi. Erityisen surulliseksi asian tekee se, että Suomi on pullollaan sosiaalista mediaa opiskelleita ja tutkineita ihmisiä (kuten allekirjoittanut), joille ei kuitenkaan tarjota kustannussyystä töitä. Imagosta viis, kunhan rahaa säästyy. Hobby hall tosin on tänään vihdoin julkaissut anteeksipyyntönsä, mutta en näe sen auttavan maidon ollessa jo, ihan omasta hölmöydestä, maassa.

Asiakaspalvelusta puhuttaessa haluan nostaa positiivisessa mielessä esiin turkulaisen ravintola Fontanan, jonka asiakaspalveluasenteesta ja kyvystä myöntää virheensä kuulin hienon esimerkin viimeviikolla. Kunpa kaikki muutkin yritykset osaisivat. Vaikka minulla ei ollut mitään tekemistä tämän asiakaspalvelutilanteen kanssa, olen silti niin vakuuttunut heidän asiakaspalveluasenteestaan, että seuraavaksi ruokaa halutessani suuntaan askeleeni Fontanaan.

Muuten: Kävin viimeviikolla katsomassa Anna Kareninan elokuvissa, jos en ole vielä sitä kehunut, niin nyt kehun. Se oli aivan uskomattoman hieno!