keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Haastattelu

Minulla on huomenna työhaastattelu

...työhön joka alkaa maanantaina ja josta ei makseta. Ei auta, se on otettava mitä annetaan, jos annetaan.
Ihmisellä on aika vähän arvoa kun näin kohdellaan.
Mutta kuten yllä todettua, ei auta, haluan tehdä jotain muutakin kuin istua kotona ja hakea töitä.

Mieleni tekisi pelata työhaastattelubingoa, siihen tulisi ainakin:
  • Mitä olet työttömyysaikanasi saavuttanut?
    • (Eilen keksin syöpärokotteen ja toissapäivänä pelastin maailman)
  • Miten puolisosi suhtautuu työnhakuusi ulkopaikkakunnilta?
    • (Mikä puoliso?!)
  • Miksi olet tehnyt kaksi toisiinsa täysin liittymätöntä korkeakoulututkintoa?
    • (No kun en ole, niissä on ihan looginen yhteys, kiitos että oletat)
Ja sitten vielä ne useat pahoittelut siitä, kun en ole ehtinyt hankkia 15v. työkokemusta, jota juuri tämä paikka olisi vaatinut (alalla josta ei ole ollut kuin aavistus 10v sitten).

Olen tänään aivan liian laiska tekemään bingoruudukkoa, joten pelatkaa huomista odotellessa Katri Mäkisen työpaikkailmoitusten bullshit-bingoa.


tiistai 28. toukokuuta 2013

Se, että pidän kahvista ei liene kenellekään yllätys

Blogini historiassa ei ole montaakaan tekstiä kirjoitettu tai asukuvaa otettu ilman kahvia ja aika moneen kuvankin se tietty vaaleanpunainen muumimuki on päässyt mukaan.

Olenko kuitenkaan vielä kertonut, että pidän juustosta? Tai no, pitää on varsin laimea ilmaus. Varsinkin jouluisin minulla on (haha) joulu kaiken sen juustomäärän kanssa. Opiskelijalle/työttömälle/lisää tähän haluamasi vähävarainen yhteiskuntaluokka juusto on kuitenkin aika kallista ja siksipä syönkin vanhempieni luona lähinnä juustoa :D
Tämä tarina ei liittynyt mitenkään alla oleviin kuviin, mutta haluaako joku heittää villin veikkauksen siitä mitä syön ja juon nyt? :)

Tulin oikeastaan kertomaan, että kävin eilen parturissa. Rrrrakastan tätä päätä!
Se on täydellinen :) 
Olen ollut hiukan hiljaisempi täällä blogin puolella viimepäivät. Lauantaista kerron teille tarkemmin joskus myöhemmin, mutta sunnuntai ja maanantaikin olivat varsin aktiivisia päiviä. Eilen näin ystäviäni, ja toisen heistä jo varsin megalomaanisiin mittoihin paisunutta vauvamahaa, pitkän pitkän tauon jälkeen.
Sunnuntaina leikitin kummityttöäni, kaadoin kahvia ja yritin hymyillä samalla nätisti kummityttöni siskon ristiäisissä. Tilaisuus meni mallikkaasti, lapsi sai kauniin nimen ja kahvitkin päätyivät suurimmaksi osaksi kuppeihin. Sunnuntaina juhlin ristiäisten lisäksi kahdet syntymäpäivät ylläolevassa retongissa. Se on tuttu viimesyksyn BOC-ostoksista. Rakastan muuten tuota mekkoa, rakastan tänään ilmeisesti kaikkea :)
Jalassa tutut Repetton baltsut ja koruina tuttuakin tutummat vakikorut Kalevala Korulta, Gantilta ja Nominationilta. Aamulla tuuli niin paljon, että laitoin harteille Rosemunden pitsineuleen, jolle ei kuitenkaan ollut tarvetta. Kynsissä Essien Miss fancy pants, rakastan sitäkin :D

Tällä kertaa naamanpoiston syynä ei ollut huono nenäpäivä vaan pikkumyy-kulmakarvat :D Koettakaa kestää :D

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Höpsöjä laukkuhaaveita

Kun nyt unelmakollaasien makuun päästiin, niin unelmoidaanpa hetki laukuista.

Laukkuhimotuksia


Oih, mitä ihanuuksia :)

lauantai 25. toukokuuta 2013

Kollaasi

Olen täysin lumoutunut Diane von Furstenbergin Akoni-mekosta.

Tein sen ympärille Polyvore-kollaasin, jonka pukisin mielelläni vaikka hääjuhlaan.

Hääjuhlaan


Kyllähän toki nuo Nicholas Kirkwoodin korkkaritkin kelpaisivat, ihanasta SLP:n Cassandresta puhumattakaan.

perjantai 24. toukokuuta 2013

Takaisin normaalimpiin asioihin

Mitä luulette, eiköhän siitä työttömyydestä ole nyt kitisty taas ainakin parin viikon tarpeisiin? 
Ainakin toivon näin olevan, jotta päästään takaisin normaaliin höttöisen hattaraiseen arkeen.

Vähän eilistä asua ja sen yksityiskohtia. Nenälläni oli huono päivä, joten osa päästä piti poistaa.
Tiedättekö mitä tein tämän kuvan näkemisen jälkeen. Laitoin vyön noihin housuihin, ovatpa ne hassusti. Huivikaan ei ole aseteltu viimeisenpäälle, mutta ehkä kuvasta se tärkein välittyy.
Housut Zara
Paita Gina Tricot

Baltsut Repetto
Kynsissä Dermosilin Jazz ja Rumba

Lakkaaukseen ehdin tosin jo kyllästyä. Instagramista voi vilkaista seuraavan värin. Lupaan lopettaa bannerirämppäämisen, mitä pidätte tästä viimeisimmästä versioista? Näiden kuvien kanssa pohdiskelin hieman kuvien reunuksia. Tykkään viimeisestä eniten, ensimmäinen nyt on pelkkää hassuttelua.

Jaakko Kangasluoman kolumni lapsellisen arjen haasteista Hesarissa nosti hymyn huulille: "Lapseni ovat etsijöinä samaa tasoa kuin piiloutujina, ja piiloon päästyään heillä on tapana huutaa "täällä"."
Vihdoinkin lukemani Anja Snellmanin Parvekejumalat (2010) sen sijaan sitä ei tehnyt.  Päinvastoin, kirjan loppu oli hirvein lukemani hetkeen. Teos sai omat pienet ongelmani tuntumaan niin vaatimattomilta ja laittoi asioita taas oikeisiin mittasuhteisiin. Kirjaan loppua lukiessa oli pakko pitää taukoja, jotta pystyi sisäistämään ja käsittämään kaiken sen kamaluuden mitä kirjassa uskonnon varjolla sallittiin. Kirjaa pystyi kuitenkin lukemaan kohtuullisen "helposti", sillä mielestäni kirjassa lukijaa etäännytetään tapahtumista ja niiden kamaluudesta hieman sivummalle. Uskon tämän johtuvan siitä, että tarinaa rakennettiin muslimiyhteisön kautta, joille kunniamurha on ikävä kyllä yhä arkipäivää.
Kirjoista, joissa vanhemmat kykenevät väkivaltaan omaa lastaan kohtaan, keskusteltaessa on minun pakko aina mainita Dave Pelzerin omaelämäkerta Pimeän poika. Kyseinen teos saa, ainakin minut, viskomaan kirjaa seinille ja huutamaan "miten voit tehdä noin omalle lapsellesi". Kaikesta hirveydestään huolimatta teos on todella voimauttava, sillä kirjailija voisi taatusti kirjoittaa teossarjan kokemastaan vääryydestä, mutta hän pyrkii mielestäni kerronnassaan keskittymään siihen miten ehjä hänestä kuitenkin kasvoi.
Ja vielä loppuhömpät: kävin "lupaukseni" mukaisesti eilen pitsalla, eikä se kyllä helpottanut työttömyyskriisiäni :D

torstai 23. toukokuuta 2013

"Hiuksissas on nukkaa Pietarin"

Luulin alkuviikosta, ettei rekrytointifarssini voisi enää saada absurdimpia sävyjä
- olin niin väärässä
Blogini kuvailun voisi hyvin muuttaa muotoon epäonnistuneita rekrytointiyrityksiä ja huonoa käytöstä.

Sain puhelun. Ehkä omituisimman hetkeen. Siinä oli jotain niin pahasti väärää, että harkitsen jopa hetkeksi riisuvani tämän naurettavan, liiallisen, kiltin ja kaiken kestävän tytön viitan niskastani ja antavani palautetta tästä asiakaspalvelun ihmelapsesta.

Tai ehkä ongelma onkin siinä, etten ole asiakas, en ole mitään, olenhan vain potentiaalinen työntekijä.

Minulle soitettiin ja minulta tiedusteltiin asioita. Asioita joihin olin jo haastattelutilanteessa antanut mielestäni varsin kurantit vastaukset.
- Eihän siinä vielä mitään, ihan kiva että varmistavat, mutta tapa jolla se tehdään saa minut itkemään ja nauramaan yhtä aikaa.

Kerron teille parhaan palan:
Minulta esimerkiksi tiedusteltiin maailmoja syleilevästi äärimmäisen hyökkäävästi, onko minulla jokin ongelma kaupunkia X kohtaan. "Ei suinkaan, mutta miten se tähän liittyy", kysyin. Onko teillä tarjota minulle sieltä sitten töitä? Vastaukseksi sain epämääräistä mutinaa. Ei tuollaisia asioita kysytä noin eikä todellakaan puhelimitse.
Mieleni teki huomauttaa, että entä jos minulla olisikin ollut jokin ongelma kyseistä kaupunkia kohtaan. Se ongelma voisi olla jotain todella överisti telenovelamaisen kamalaa, jos vaikka joku vainoaisi minua siinä kaupungissa (joo keksin tämän skenaarion ihan itse, mutten halua vähätellä kenenkään stalkkereita ja mielestäni se voisi olla potentiaalinen uhka). Miksi minun tulisi perustella se tai ylipäänsä selitellä yhdellekään vieraalle ihmiselle yhtään mitään.

Ei tälläinen kuulu rekrytointikulttuuriin. Mielestäni mihinkään kulttuuriin ei myöskään kuulu puhelimen toisessa päässä olevan henkilön pomolla uhkailu, mutta se oli jo niin hysteerisen hauska nyanssi, ettette kuitenkaan uskoisi sitä tarinaa :D

Konkluusiona voin todeta:
Vitut, mulle riittää, en hae enää koskaan mihinkään. Työnantajat, soitelkaa kun vihdoin alkaa kiinnostaa ;P

Haluaisikohan joku kustantaa kirjoittamani rekrytointioppaan, se olisi taattu bestseller.

Ei, otsikko ei liity mitenkään mihinkään, paitsi että biisi on ihan erinomainen ja kyllä aion tänään todella syödä sitä pitsaa :D

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Kärsimys ei kaunista - se saa haluamaan pitsaa

Ja osta itsellesi parempi mieli. Edellinen postaukseni herätti paljon hyvää keskustelua, lähinnä omassa Facebookissani. Nämä kannustavat lauseet ovat toteuttamiskelpoisia :D

Minussa on kuitenkin ilmennyt häiriö onnen ostamisen suhteen. Minä en tarvitse mitään. Minulla lepää työpöydälläni kolme (3!) lahjakorttia, mutta minulla ei ole mitään ostettavaa. Huolestuttavaa, eikö ;P

Olen kuitenkin, hämmentävästi, havainnut kuolaavani kukkahousuja. Tämä himotus on paha, niistä tulee niin ysäriala-aste -tunne. Se kertoo myös karua kieltään siitä, että ala-asteajoistani on jo ikuisuus, kun samat trendit ovat taas (jo) pinnalla (yyh möhköpohjapopot).
Mutta onhan esimerkiksi näissä Nellyn housuissa jotain niiiin hienoa, eikö?

Ostin itseasiassa eilen pitkään himoitsemani Tangle Teezerin, jännä nähdä olenko vain blogihypen uhri, vai onko siitä ihan oikeasti johonkin.
Lisäksi kiersin varmasti jokaisen Turun lastenvaateliikkeen kalavaatteiden perässä. Minulla on ihana, vajaa 2-vuotias kummityttö. Hän on aivan sekopäisen hulluna kaloihin :) 
Kumminsa ei voi ikävä kyllä jakaa samaa kiinnostuksen kohdetta; tulen kyllä toimeen kalojen kanssa, kunhan ne ovat jo lautasellani :D
Löysin hänelle Name It:stä kivan kalapaidan, se on vähän poikamainen, mutta ostin siihen kivat kukkashortsit kaveriksi (jännä, että juuri kukkakuosiset ;P )

Häiritsikö ketään muuta HIMYM:n viimeisimmän tuottarin ihmeelliset jaksonloppumisbiisit? Tai bongailitteko jaksoista YSL:n laukkuja? Ainakin kolme sieltä pitäisi löytyä :)
Kuva lainassa Purseforumilta

tiistai 21. toukokuuta 2013

Ei enää niin kiltti tyttö

Anteeksi, pyydän jo ennalta anteeksi sitä, että tämäkin postaukseni käsittelee tämän blogin ikuisuusaihetta, työttömyyttäni, ja pyydän myös anteeksi sitä, että tulen taatusti avautumiseni aikana käyttämään kieleemme valunutta, pilkun korvaavaa, täytesanaa ...tai vitut pyydän.

Tämä on minun blogini ja se ikävä kyllä tällä hetkellä heijastelee myös elämäni tämänhetkistä varjopuolta, jota olen niin kyllästynyt selittelemään ja pahoittelemaan. Pahoitan jatkuvasti mieleni siitä, että minusta on tullut monien muidenkin silmissä, kuin vain omissani, toisarvoinen kansalainen kun en ole onnistunut työllistymään.

Uskotteko, että jouduin monesti perustelemaan ihmisille, miksi haluan tehdä tupaltutkinnon, joka tosin nyt näyttää olleen iso virhe. Hieno, elämäni tähän asti paras virhe, muttei se ikävä kyllä ole työllistymistäni helpottanut. Kun uskaltauduin tekemään jotain vähänkään normaalista poikkeavaa tuli siitä vapaata riistaa. Sain vastatakseni kymmeniä mitä luulen itesestäni -kysymyksiä. Nyt saan vastatakseni kysymyksiä siitä, miksen tuplastani huolimatta työllisty, joskaan niitä kysymyksiä ei muotoilla näin hillitysti. Kukaan ei tunnu ymmärtävän, etten työllisty nimenomaan juuri siksi, että minulla on se tupla, ei siitä huolimatta. Siinä ei auta Dreamdoot (suosittelen), eikä askarreltavat aarrekartat.

Tiedättekö mikä minua eniten vituttaa. Nämä kommentoijat pitävät minua niin yksinkertaisen tyhmänä ja yleisesti elämää niin mustavalkoisena, että he kokevat oikeutenaan kertoa, että olen tyhmä, cv:ssäni tai hakemuksessani täytyy olla vikoja tai haen paikkoja, jota en ansaitse. Ei perkele, minulle ei ole tullutkaan mieleeni käyttää hyödyksi esimerkiksi yliopiston tarjoamaa, uskomattoman hienoa, rekrytointipalvelua ja tarkistuttaa sitä hakemusta niiden mahdollisten vikojen varalta. Maailmahan on toki niin mustavalkoinen, että vaikka normaalisti osaan elää kuin ihmiset, niin työhaastatteluihin menen sikailemaan, kuten eräs ihminen asian minulle, pyytämättä, totuutena kertoi.
 - Heille jotka eivät minua tunne, sanat minä ja sikailu eivät ole koskaan aiemmin esiintyneet samassa lauseessa. Työhaastatteluissa minua kuvaillaan aurinkoiseksi, miellyttäväksi ja motivoituneeksi; olenhan sitä. Mutta, sitten tulee se mutta. Ei aurinkoisin, miellyttävin ja motivoituneinkaan ihminen jaksa olla aurinkoinen, miellyttävä ja motivoitunut, jos sen mutan jälkeen tulee hirveästi paskaa niskaan. Ei kukaan jaksa sitä loputtomiin.

Olen lähettänyt taatusti yli 300 hakemusta. Olen käynyt niin monessa haastattelussa, etten perässä pysy. En enää muista mitenkään kaikkien minua haastatelleiden yritysten nimiä. Saamani kohtelun kyllä muistan. Minulle on kolmessa (kyllä 3) haastattelussa kerrottu, etteivät he enää etsi ko. avoimeen paikkaan henkilöä, mutta he halusivat minut paikalle, jotta voivat yhdessä ihmetellä millainen ihminen on minun papereideni takana. Olen tutustunut rekrytointistrategiaan, jossa työnhakijaa pyritään nöyryyttämään vähättelemällä ja arvostelemalla jokainen hänen ansioluettelonsa saavustus, jotta hän olisi mahdollisimman helposti ja halvalla muokattavissa. Strategian tarkoituksena on saada työnhakija kuvittelemaan, ettei kukaan häntä koskaan palkkaa, joten hänelle voidaan tarjota riistosopimusta. Minulla on teetetty uskomattoman isotöisiä ennakkotehtäviä, joiden (yllätysyllätys) osoittautuessa olevan painonsa arvosta kultaa, on kerrottu suoraan päätyvän ko. rekrytoivan yrityksen käyttöön, mutta kiitos kun kävit, emme kuitenkaan tarvitse enää palveluksiasi. Minulle on ilmoitettu, ettei minua kannata palkata, olenhan hedelmällisessä iässä oleva nuori nainen - mitähän se laki tästä sanookaan? Sitoutumiseni kyseenalaistetaan, koska enhän minä tuplillani jää heidän pieneen ja onnettomaan yritykseensä. 
- Hei oikeasti, unohtakaa se, että minä olen hakenut ja tullut haastatteluun yritykseen joka ei  muka kiinnosta minua (miksi ihmeessä niin tekisin), mutta uskokaa nyt jumalauta edes oman yrityksenne vetovoimaan! 
Minulle on kerrottu, että minut voitaisi palkata, jos teen ensin erillisellä sopimuksella a) 2kk töitä palkatta, b) 6kk alle minimipalkan tai c) luovun kaikista mahdollisista oikeuksistani asiaan x tai y. Aina näiden ehtojen jälkeen on muistettu todeta, että ko. kohdan täytettyäni kanssani saatetaan ehkä harkita uutta sopimusta aikuisten ehdoin, mutta mitään varmaa ei voida sanoa. Minulla on siis vain velvollisuuksia, muttei oikeuksia. Ja ei, nämä  eivät ikävä kyllä ole samasta yrityksestä.

Itseasiassa valehtelin, näiden yritysten nimet muistan, jokaisen. Niiden minua asiallisesti kohdelleiden nimet olen jo unohtanut.

Kuulostanko katkeralta? - Hyvä, olen sitä.

maanantai 20. toukokuuta 2013

Maanantaipäivän asu

Varmaan ensimmäinen kerta koskaan päivän asu -otsikolla ja näin reaaliajassa :)

Pidemmittä puheitta tämän päivän ihan lemppariin asuun
Shortsit Race Marine, Kengät (ylläriylläri) Converse,
 huivi Gina Tricot, paita H&M

Pahoitteluni turvonneesta ja meikittömästä olemuksesta. Kävin tänään vihdoin hakemassa lääkkeet tähän allergiaan ja nyt ehkä alkaa helpottaa. Tosin siitä reipastuneena kirmasin raput neljänteen kerrokseen - ei fiksua!

Olen ollut muutenkin ihan supertehokas ;P
Tein ehkä maailman kolmanneksi tai neljänneksi parasta keittoa, ihan vain tunkemalla siihen kaikkea turhaa, mitä kaapista halusin pois. Esimerkiksi litran kasvismehua, jauhelihaa, paljon sokeria (koska se mehu oli einiinhyvää), maissia, chiliä.
Loppupäivän aion maata ja katsella sarjoja, jos vaikka olisin huomenna jo kunnossa.

Kun teemanani tuntuu, jännästi, olevan tämä päivä, niin kuunnelkaapa tekin, mitä olen tänään kuunnellut.

...Ja kun kuitenkin jäitte miettimään, niin maailman parhaat sopat, yllä oleva poislukien, on pinaattikeitto, meksikolainen jauheliha-papusoppa ja lohikeitto ;P
Jos ette tienneet tätä aiemmin, niin nyt tiedätte :D

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Sunnuntai

Onpa ollu surkeaa suomalaistuuria/menestystä viimeisen vuorokauden aikana. No, ainakin sivuunkirjoittanut odottaa jo kovasti Sotshia 2014 :)

Kävin tänään ystäväni kanssa Turku Fashion Fleassa, jossa oli kyllä vaatimattoamasti pari muutakin. Hieman harmittaa, etten ollut eilen flunssiltani kykeneväinen Fashion Stock Salesiin, mutta onneksi tein tänään niin kivoja ja edullisia löytöjä, että se vähän helpottaa :)

Palattehan jo halusta tietää mitä ostin?
Kierrettyämme ystäväni kanssa koko Aulan kirppistilan tyhjin käsin, olimme jo suuntaamassa pois. Päätimme kuitenkin kurkata uudelleen lähimpänä ovia olleet pöydät, joissa oli tullessamme ollut hillitön ruuhka. Olin pöytiä kierrellessäni kuullut jo muutamalta ystävältä, että he olivat tehneen niissä pöydissä löytöjä. Niin teimme mekin.
Tarvettahan minulla ei näille Valentinon laseille olisi oikeastaan ollut, mutta ne ovat mielestäni varsin klassista mallia, sopivat kasvoilleni ja ovat ruuvien kiristyksen jälkeen lähes uudenveroiset.
 Tykkään näissä ohuista sangoista ja siitä, ettei merkkiä ole tarvinut laittaa laseihin "kissankokoisinkirjaimin".
Tämän tyylistä paljettituubihuivia olenkin jo kerran hiplaillut, mutta jätin sen silloin melkein 50e hintansa vuoksi kauppaan. Nyt en tehnyt samaa virhettä :)
Tämän merkki on ilmeisesti Rosebullet, mutta se ei ole minulle tuttu.
Tykkään siitä, että kirppiksellä on hinnat kunnossa. Maksoin näistä yhteensä 25e, uskotteko? 

Mitä tykkäätte löydöistäni?

lauantai 18. toukokuuta 2013

Ding Dong

Eilen näin pitkästä aikaa vanhoja työkavereitani, oli mukava ilta. Se vei vain todella paljon toistaitoisen energiaa, kun joku aikuisiän allergia alkoi vaivata alkuviikosta.

En ole koskaan aiemmin ollut allerginen, nyt olen. Olen ihan poikki ja hengitykseni sopisi paremmin senssilinjalle kuin tavalliseen arkeen. Hengitysvaikeuksia lisäsi myös äskeinen jääkiekkopeli.

Jouduin jättämään väliin tämän päiväisen Ravintolapäivän, mutta onneksi niitä tulee taatusti lisää. Tarvinneeko mainita, että pidän konseptista kovasti? :)
                   
Minulla ei ole mitään jännää kuvallista jaettavaa, joten ihailkaapa Fashiolistan  kesäkollaasikaruselliani,  jonka keskitys ontuu pahasti :D Nuolet ilmestyvät kun kursorin vie kuvan päälle.

Tärkeän suomitelkkaripäivän seurana minulla on, suureksi hämmästyksekseni, postilaatikosta tipahtanut Seiska ja oli minulla karkkiakin, mutta ne loppuivat jo :)

Toivottavasti jaksan valvoa vielä illan Euroviisufinaalin.

perjantai 17. toukokuuta 2013

Laukkujen huoltoa

Monet aiheesta enemmän tietävät blogistit ovatkin jo tehneet omat laukkujenhuoltopostauksensa. Mahtuuhan näitä silti mukaan :) Kuvailin puolivuosittaisen laukkujenhuoltoni, josta on oikeastaan kiittäminen kuvassa esiintyvää ystävääni, joka tämän rituaalin minulle iskosti.

Huollan kerrallaan kaiken huollettavaksi sopivan laukuista asusteisiin ja muuhun pikkusälään. Osaa ei ehkä tarvitsisi eikä osaa edes enää kannattaisi huoltaa, mutta ne menee niin kätevästi siinä samalla.
Huolto suoritetaan babywipeseillä ja Nahkiksella, joista kummastakaan en tietäisi mitään ilman ystäväni opastusta.
Hänen tehdessä töitä allekirjoittanut käytti aikansa kuvailemalla prosessia :D

Pyyhkimisen ja Nahkiksella hoidon jälkeen annan laukkujen levätä. Pelkään aina, etten anna tuotteiden riittävästi imeytyä ja sotken Nahkiksella itseni ja kotini ja kaiken.

Aurinkoista viikonloppua!

torstai 16. toukokuuta 2013

Espritillä

Sain kutsun Espritin kesämalliston kanta-asiakaspäivään ja kävinkin mielelläni ystäväni kanssa ihastelemassa uutuuksia.

Paikalle oli saapunut meidän lisäksi puoli Turkua ja ryysis oli sen mukainen. Kiva kuitenkin, että ihmiset saapuvat sankoin joukoin, silloin kun jotain järjestetään :)
 Ihania kesävärejä!
Ihania kesävärejä, osa 2
 Minä en ostanut mitään, mutta ystäväni onneksi minunkin puolestani :) 
Espritin kanta-asiakaskortit ovat uudistuneet. Kuvassa ystäväni kädessä uusi, ekologisuutta 
alleviivaava (?) kortti.
Jottei vain eilinen pääsisi tulemaan tavaksi, tässä tämän päivän asu totutusti peilikuvana :D
Boyfriendit on pikkuveljeltä "lainassa" - joo on minulla omiakin vaatteita, vaikkei aina sille vaikuta.
Vyö Esprit, topit Vero Moda ja H&M
Jalassa lempparit kiinabaltsut

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Asukuvaa

Voitteko uskoa, ihan useampi asukuva :D
Tiedän, asukuvalupailuni ovat yleensä lajia peilikuva puhelimella.

Se on vähän sama, kuin lupaisi lapselle tikkarin ja antaisi kuitenkin omenan :D
 No mutta, mehän tykätään omenoista :)
Näytän näissä kuvissa jollekin saalistavalle eläimelle ja joissain kuvissa poskipuna puskee pelottavasti esiin muuten niin kalmankalpeasta hipiästäni.
Päällähän minulla oli: Converset, Zaran housut, joku ihme toppi, Hilfigerin jakku ja Kiinasta tuotu huivi.
Aurinkolasin Ray ban, tukkapompula H&M ja panta joku vanha.

tiistai 14. toukokuuta 2013

Veet-buzzaus

Olen pahoillani siitä, että blogini alkaa pian muistuttaa Buzzador-sivua. En silti harkinnutkaan kieltäytyväni, kun sain mahdollisuuden kokeilla Veet Easy Wax -härpäkettä. Ettekai olisi tekään kieltäytyneet; kosmetiikkaa ja sähkölaitteita samassa paketissa - miten siistiä ;P

Pakkauksen, jonka värit ovat makuuni, mukana tulee kaikki tarvittava, kuten repäisyliuskat ja jälkihoitopyyhkeitä. Ohjeita tulee jos jonkinmoista, joissa toistetaan useasti sanaa varotoimet. Sanan käyttö huvitti minua ja toi mieleeni kuvatoimi-jakson Kumman kaa -sarjasta. Kuitenkin sisäinen (ja ulkoinenkin) blondini jäi kaipaamaan itse laitteen ohjetta. Ihan jo alkaen siitä, miten vahakapselin kanssa toimitaan. Turhaa jaarittelua ehkä, mutta jotain jäin kaipaamaan :D
Ehkä olisi optimaalisinta lämmittää vaha kylpyhuoneessa, mutta siellä minulla ole sopivaa laskutilaa tälle, joten lämmitin sen keittiössä :D Laite vaikutti helpolle ja turvalliselle eikä se kuumentunut liikaa.
Jalat eivät ole minun, vaan pahaa aavistamattoman koehenkilöni :D
Vahan väristä ja levittyvyydestä iso plussa. Karvat lähtivät pois aika helposti, ainakin näin vahaajan näkökulmasta :D Naapurit ehkä saattavat olla tästä eri mieltä, vahatusta puhumattakaan :D

Jälkipyyhejuttu ei toiminut, se oli aivan liian kostea, eikä poistanut vahajäämiä. Itse karvojen kiskonta onnistui ensimmäiseksi kerraksi aika kivasti ja oletettua vähäisemmällä sotkulla.

Buzzadoriksi ilmoittautuessasi saat mahdollisuuden päästä kokeilemaan uusia juttuja ja kertomaan niistä muille. Ihan valtavan usein arpa ei ole kohdalleni osunut, mutta ihan hauskoja juttuja olen päässyt testaamaan.

Ps. miten onnetonta kiekkoa!

maanantai 13. toukokuuta 2013

"Voi Jörkka, kyllä e-pilleri tuli naisille, ei miehille!"

Ärsyttääkö teitäkin tänään aivan kaikki? Minua ärsyttää tänään muun muassa Hesarin kolumnin aihe, josta lainasin lauseen otsikkooni. Tällä kertaa minua ei ärsytä kolumni itsessään, vaan sen käsittelemä aihe, tai no ollaan kerrankin rehellisiä, minua ärsyttää (vaatimattomasti) koko yhteiskunta :D

Aiheeseen löyhästi liittyen, minua ärsyttää suuresti, että naisen euro on edelleen vain 82 senttiä.

Minua myös hämmentää Hesarin uutisointi "gaybybuumista". Okei, jo tuo sanahirviö riittäisi nostattamaan karvat pystyyn. 
Hei oikeasti, onhan se tosi iso trendi, että toisilleen sitoutuneet ja toisiaan rakastavat ihmiset haluaa perustaa perheen ja saada jälkikasvua. 
- Tähän sopisi sellainen silmienpyörittelyhymiö :D
Ruoka ei ärsyttänyt, nams. Ergonomisesti koneella :D
Myöskään mobiili-Facebookin uudet, puolikkaan näytön kokoiset, kissatarrat ei saa minua pomppimaan riemusta :D

Ärsyttääkö ketään muuta näiden aina niin ihanien it-blogistien poltan tässä ihanan seksikkäästi makutupakkaa(taimitänenytonkaan) -kuvat Instagramissa ja muualla? Johan sen Marlboro mieskin tiesi, että tupakointi ja sen kaikenmoinen ihailu (joojoo makuvesimitälieneehöyryä) on niin trendikästä, niin tyylikästä ja aina muodissa :D

Ärsyttäisiköhän minua vielä joku, voisin valittaa kaikki yhdellä kertaa :D

Ei taida; onnellinen olen sen sijaan auringosta ja aamulenkistä. Ystävistä, perheestä, auringosta, kesästä ja auringosta :D
Käväisin postissa. Miten söpöt!
Mikä teitä ärsyttää ja mitä muuten tykkäätte blogin hieman muokatusta ulkoasusta?

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Wwwaaaannt

Haluaisin taas kaiken. Juuri tällä hetkellä en, hämmentävästi, taida himoita mitään laukkua. Pääni on nyt sekoittanut joku aivan muu :D

Pyrkiäkseni pysymään edes väljästi blogini aihepiirissä kerrottakoon alkuun, että himotuslistalleni on kivunnut takaisin Arty. 
Ei, en ole unohtanut omistavani yhtä Arty-mussukkaa
Kesälakkaa Inglotilta
Päinvastoin, rakastan sitä niin tulisesti, että harkitsen vakaasti, josko sijoittaisin tähän toiseen, alkuperäiseen himotukseeni.

Se mihin olen kehittänyt järkyttävän himotuksen ei ole koru eikä vaate. Se ei ole edes elektroniikkaa, ruoanvalmistusvempeleitä eikä hiustenlaittovehkeitä (niitä minulla onkin esittelemisen arvoinen armeija). Nyt olen vähän salaa seonnut ikkunanpesulaitteeseen :D

Enkä edes vähän tai salaa tai hillitysti vaan ihan täysin :D Syytän tästä vain ja ainoastaan Almaa ja Alman postausta. Postausta jonka olen esitellyt jo äidilleni ja yrittänyt ylipuhua häntä ostamaan itselleen äitienpäivälahjaksi tuon Kärcherin ikkunanpesurin. Lupauduin jalomielisesti jatkossa pesemään kaikki lapsuudenkotini ikkunat tuolla ihmevehkeellä :D - En onnistunut aivopesussani.

Olen hirvittävän pahoillani siitä, ettei minulla ole asunnossani kuin yksi "oikea" ikkuna. Suljettuja turvalasi-ikkunoita (älkää kysykö miksi ylioppilaskyläsäätiöllä on turvalaseja, en tiedä), parvekkeen ovea tai parvekelaseja, joita en todellakaan uskaltaisi pestä edes tuolla ihmevehkeellä, varten ei minun tuota kannata itselleni hankkia. Jos intoiluni yltyy sietämättömäksi joudun ehkä yllättämään äidin :D

Mistä te olette viimeaikoina intoilleet?

lauantai 11. toukokuuta 2013

I dag

God dag. Olen tässä pohdiskellut, josko pyrkisin ylläpitämään vieraiden kielten taitoani näpyttelemällä niillä tänne blogiini. Harmi vain, että toisen kotimaisen taitoni voi tiivistää edellä esiteltyihin kahteen lauseeseen ;P


Tänään osallistuin elämäni ensimmäiseen ortodoksiseen tilaisuuteen - oli siinä maallikolla ihmettelemistä. Hieno oli seremonia ja hienot puitteet. Ihmiset olivat onnellisia ja se kai tärkeintä. Sen havaitsee, vaikkei itse menoista ymmärtäisi tuon taivaallista (kyllä, valitsin sanani tarkkaan :D )
Maallisemmista asioista hieman; arvoin Acon suihkuvoiteen ja onni suosi Adeletarta, jolle olen jo viestitellyt aiheesta.
Kuvituskuvat nappasin maanantaisella Pretty Ballerinas Pop-Up Storen pikapyörähdyksellä. Ihania, niin ihania !

Muistakaa huomenna äitejä, äidit on parhaita.

perjantai 10. toukokuuta 2013

O2M

Ihan vielä en ole alkanut lähettää salakoodeja, vaan otsikolla viestin kynsilakasta, jota tosin itse ehdin jo hehkuttaa ystävilleni H2O -lakkana. Mutta mitä pienistä, yhdiste kuin yhdise - kaksi kolmesta kuitenkin oikein :D

Maanantaisessa blogitapahtumassa oli myös Inglot -piste, josta sain ihanan kesävärin kynsiini.
Tämä oli minulle ensimmäinen kosketus Inglotin kynsilakkojen ihmeelliseen maailmaan. Yhden jouluisen punan olen Inglotilta hankkinut.
Aluslakka haisi vahvasti talomaalille, sen suosittelen herkimpien kansanosien jättävän väliin, mutta muuten tuoksut olivat varsin neutraaleja. Lakoissa Inglot pyrkii kilpailemaan markkinajohtajien, OPI:n ja Essien, kanssa. Mielestäni ainakin hinnalla kilpailu onnistuu, sillä lakkojen hinnat ovat 11 eurosta 14 euroon, kun OPI:n ja Essien lakat käsittääkseni maksavat hieman yli 15 euroa.
Sävyvalikoima on varsin kattava. Ylläolevassa kuvassa muutamia lemppareimpiani.
 Nämä kaksi rinnakkain olevaa ovat kesän uutuussävyjä. Molemmista mielestäni huokuu kesä.
Sävyt huutavat seurakseen ruskettunutta ihoa ja hiekkarantaa.
Sain testiin Inglotin kauniin hopeisen sävyn 221. Mielestäni se levittyi helposti ja peittävyyttäkin löytyi jo yhdestä kerroksesta. En kuitenkaan ole mikään kynsilakkaguru, joten mielenkiinnosta Inglotin lakkojen kykyyn kilpailla OPI:n ja Essien kanssa, laitoin lakan tekemään pientä kierrosta kynsilakkoihin pahemmin hurahtaneessa ystäväpiirissäni, joilla ei heilläkään ole Inglotin lakoista aiempaa kokemusta. Mielenkiintoista kuulla tulokset myöhemmin :)

Otsikossa mainittua, jännintä Inglotin lakoista, en valitettavasti päässyt testaamaan. O2M-lakka hengittää normaalia lakkaa enemmän ja sen pohjana on sama aine, josta tehdään hengittäviä piilolinssejä :D Hassua!
Vahva ehdokas seuraavalle kynsilakkaostokselleni on löytynyt, onhan tuo ihme testattava :D
Mielenkiintoisena nyanssina mainittakoon hengittäävän O2M-lakan saavuttaneen valtavaa suosiota muslimimaissa.

Onko teillä kokemusta Inglotin lakoista?

torstai 9. toukokuuta 2013

Uitin tänään silmämeikkikynäni kahvikupissa

Olen lisäksi kaatanut kahdesti (kyllä, 2 kertaa) kahvia syliini, saanut kevyen paleltumavamman painepakkauksessa olevasta hiuspuuterista ja nauranut katketakseni sille, että Great Lengths sponsoroi Viidakon tähtösiä.

Ihan normaalin skarppina siis :D Toisaalta olen tänään saanut myös kukkia ja paljon ruokaa ja karkkia, namnam. Eilen juhlittiin ainejärjestömme vuosijuhlia, varmaan minun viimeisiäni, josko tämä opiskeluelämä alkaisi taittua sinne aikuisuuteen :D Tänään jatkettiin juhlia vielä silliksellä.
Itse tein, en raaskinut kampaajalle
Juhlat olivat kivat, kuten aina, ja oltiin nätteinä. Tai he olivat, jotka sen taitavat - minä näytin itselleni.
Koru H&M
Mekko ja bolero Vila
Laukku Michael Kors
Kengät Miu Miu, varakengät Jimmy Choo for H&M
Lisäksi sormus Kalevalan Vanamo, korvissa ja ranteessa helmet.

Jos kaipailette testiin Acon suihkuvoidetta, lukaiskaapa alempaa :)

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Aco jaco

Kyllä, keksin otsikon ihan itse :D Fiksuna tyttönä pohdin, että jos Nicon voi kirjoittaa c:llä, miksei jakoakin :D Jooo, olen nukkunut aika vähän, joten jutut voivat olla vielä totuttua levottomampia :D

Kävin maanantaina Aco Pharman tilaisuudessa, jossa sain tutustua heidän kesätuotteisiinsa ja sain muutamia kotiinviemisiksi.
Lemppareimmaksi nousivat ihanat pinkit Summer breeze vadelma-raparperituotteet (yllätys: sekä väri että tuoksu olivat niin minua!). Tuoksu vei suoraan kesään. Tiedätte sitten, jos kesä ei saavu, että se olen minä, joka kulkee kadulla nenä kiinni pinkissä purkissa. Ainakin minulla on silloin oma kesä räntäsateista huolimatta :D
Natuviven Papaija-tuotteiden tuoksu oli ihanan raikas ja luomuavokadoöljyä sisältävä Avokado & sheavoi -sarja tuntui ylellisen kermaiselle.
Ainiin, meinasin unohtaa jännimmän jutun! Jos joku muistaa alkuperäisestä Hattaraa-blogistani viime keväältä intoiluni säädettäviä itseruskettavia kohtaan, niin sain ilokseni kuulla, että myös Acolle on tullut Cliniderm Self-tan, jossa rusketuksen syvyyttä voi itse säädellä.  Mielestäni pullo on todella tyylikäs ja tuoksu mukavan mieto, ei yhtään sellainen mihin itseruskettavien kohdalla on totuttu. Sama tuote käy sekä kasvoille että vartalolle.



Kyllähän te tiedätte tämän kaavan: 

koska minulla on jotain, haluan pistää hyvän kiertämään. 

Jos teillä jollakin sattuisi olemaan akuutti tarve tuollaiselle avokadoa ja sheavoita sisältävälle 250 millilitraiselle suihkuvoiteelle, niin hihkaiseppa siitä kommenttiboksissa, niin heitän sinulle sellaisen. 

Jos teitä nyt lauantaihin puoleenpäivään mennessä on tullut enemmän kuin yksi puutteessa oleva, niin käytän jotain satunnaisotantaa. Laitathan sähköpostiosoitteen mukaan, okei?