maanantai 30. maaliskuuta 2015

"Olen ollut pitkään poissa kotoa


...enkä löydä keittiöstä katkaisijaa".
Ultra Bran Villiviiniä lainaten; menipä tässä kauan :D

Töissä on kivaa, aidosti todella kivaa. Mutten kiellä, etteikö uuden elämänrytmin ja arjen omaksuminen olisi ottanut koville. Puhumattakaan siitä, että olen saanut omaksua uudelleen identiteetin kunniallisena, veroja maksavana ja hyötyä tuovana kansalaisena ;P

Tulin vain kertomaan, että täällä sitä yhä ollaan ja kiva olisi kirjoitella säännöllisemmin. Nyt haluan kuitenkin mennä yhtään itseäni pakottamatta työn rytmillä, enkä aio tehdä stressiä mistään ylimääräisestä.

Onneksi Instagram päivittyy edes hieman aktiivisemmin ja sieltä voi vilkuilla kuulumisia. Olenhan kuitenkin ennättänyt viimeviikkoina tehdä jotain muutakin kuin töitä.

Kävin kuuntelemassa Akavan kutsumana Armi elää! -elokuvan, joka oli erittäin mielenkiintoinen ja sopivasti napakan lyhyt. Mukavinta elämyksessä oli kuitenkin kuulla elokuvan ohjaajan Jörn Donnerin kommentit elokuvasta.
En vaan osaa lakata tämänkään jälkeen ihmettelemästä, miten niin monen ihmisen on hankala käyttäytyä, noh, ihmisiksi. Ilmaiselokuvassa moni täti oli naama väärinpäin, kun kaikki oli huonosti ja henkilökuntaa sätittiin niin, että lähes pahaa teki seurata vierestä.

Viikkojen aikana olen ennättänyt pyyhältää myös Tampereelle, siitä tarinaa joskus omana postauksenaan. Yllä oleva kuva on kuitenkin Kouvolasta, jossa kävin syömässä nepalilaista (ei, se ei ollut ainoa syyni vierailla Kymenlaaksossa). Ruoka oli aidosti hyvää, vaikken nepalilaisen ystävä olekaan. Kouvolalaisille tiedoksi, tämä on siis se Hansassa oleva paikka.

Olen lisäksi ennättänyt osallistua Olivian Mentorien iltaan Kiasmassa. Tapahtumassa kuultiin inspiroivia puheenvuoroja. Muun muassa Kirsi Piha kertoi miten saa hyviä työkavereita ja Anna-Liisa Laine puhui lasikatoista.


Tämä makupala taas oli tarjolla niinkin yllättävässä paikassa, kuin Sirius Sport Resortissa. Pyhtäällä sijaitsevassa elämysurheilukohteessa, jossa pääsee sekä surffaamaan että lentämään. Tai pääsisi, itsehän siis söin siellä ;D
Mutta ei sekään ollut hassumpaa, ei ollenkaan. Katsokaa nyt tuota hampparia!

...ja mitenpä sitä työviikkojaan päättäisi, kuin Tornin American Barissa afterworkilla :)

Lisäksi sain hienon mahdollisuuden osallistua Stockmannin upeaan kevätmuodin lanseeraustilaisuuteen alkukuusta. Tämä oli siis se runsaasti #valitsetyylisi -hastageja kerännyt pallot vs. raidat -tapahtuma. Trendit oli koonnut ja stailannut Minttu Vesala ja Stocka näytti parhaita puoliaan. Olin kuitenkin silloin superkiireinen uuden työni kanssa, joten siitä ei valitettavasti ole julkaisukelpoista materiaalia.
Eikä vastakkainasettelussa ole mitään epäselvyyttä; itsehän tunnetusti olen hyvinkin vahvasti raitatyttöjä :)

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Uusi koti - uusi kahvikone


Fiksumpi kaveri keksii, että postaus on ollut tekeillä jo tovin. No mutta, niinhän sitä sanotaan, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan :D


Päästyäni marraskuussa muuttamaan uuteen asuntooni oli itsestään selvää, että lisääntynyt keittiötilani kaipaa täytteekseen kahvikonetta.
Olen haaveillut kahvikoneesta aika pitkään, onhan se ihan hauska turhake myös näin vannoutuneen moccamasteristin mielestä.

Pienen googlailun jälkeen päädyin Nespresson Umilk -koneeseen sen maidonvaahdottimen sekä oletetun hinta-laatusuhteen vuoksi ja koska Nespresson kapseleilla on aika helppo saatavuus netistä ja Helsingin liikkeestä.
Päätökseeni vaikutti myös kuulemani runsaat kehut liikkeen asiakaspalvelun tasosta – siitä en, ikävä kyllä, ole vielä ihan vakuuttunut. Ostokseen olen ihan tyytyväinen, vaikka kauniimmin voisin osata yhdistää kahvia ja maitovaahtoa, vaahto on usein kahveissani kekona :D

 Kapseleissa suosin mietoja makuja ja pitkiä kahveja. Ei minusta ole espressotytöksi, ainakaan vielä :)
 Itsessään jo nätit kapselit löysivät säilytyspaikakseen kauniin Aalto-maljan – tykkään!





Tämä ei toki ole mainospostaus, eikä tässä ole siksi linkkejä, josta tuotteen voisi ostaa. Suosittelen silti :)

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Eka työviikko


Ensimmäinen työviikko meni mukavasti totutellessa,
paitsi.
En tiedä, oliko kyse jostain stressinpoistumisreaktiosta vai mistä, mutta sain nauttia koko viikon muikeasta flunssasta. Huhuijaa, vähempi olisi todella riittänyt.

Otin siis viikon hyvin kevyesti ja viihdytin muun muassa uusia työkavereitani lähes tukehtumalla yskänpastilliin. Alku ei siis ihan mennyt kaikilta osin kuin Strömsössä :D

Työ vaikuttaa kuitenkin todella mielenkiintoiselle ja pääsin jo työnmerkeissä testaamaan Helsinkiinkin rantautuneen Sinnen kehutun hampurilaisen, nam.

Tuleva viikko on myös ilta-aktiviteettien osalta aika vauhdikas, joten voi olla, että hiljaiselo blogipuolella jatkuu vielä hetkisen :)

...Niin ja mikä viisuvalinta! Tulen niiiiin katsomaan tämän vuoden Euroviisut :)